Tammikuu kuvina / January in pictures

Tammikuun tunnelmat saattoi tiivistää minunkin osaltani tähän kuvaan. Tai niin minä luulin kunnes katselin tarkemmin mitä perheen kameroihin oli kertynyt.

I was just about to claim that the photo below sums up my January quite well. Then, I realized that we have taken quite a few photos lately.


 photo 20171218_084501_zps3mhgaaed.jpg

Joulu meni rauhallisesti, mitä nyt aattona käytiin sukuloimassa. Tein sinne pitkästä aikaa kakun, mutta energiatason mukaisesti "siitä mistä aita on matalin"-teemalla. Polka-maitosuklaakakun vaiva/laatusuhde osoittautui vallan erinomaiseksi. Koristelu noudatteli samaa teemaa: kaikkea vaan kasaksi päälle, niin hyvää tuli.

But first, a cake I made for our extended family's Christmas dinner. I was feeling rather unambitious and wanted to make as easy cake as possible. This polka candy and milk chocolate cake was both easy and delicious. For decoration, I just sprinkled stuff and it turned out quite nice as well.

   photo 20171224_164242_zpsrnirdywi.jpg

Kakku toimi verryttelynä seuraavaan luovaan projektiin, nimittäin kylpyhuoneremontin viimeistelyyn. Meillähän tapaa remonttihommissa lähteä vähän mielikuvitus lentämään. Niin tälläkin kertaa. Pohdimme, että kun Havaijille on pikkuisen hankala päästä, sisustaminen voisi hieman lievittää sitä tuskaa. Yläkerran kylpyhuone osoittautui ainoaksi paikaksi talossa jonka voisi toteuttaa Havaiji-teemalla. Puolison neronleimaus oli maalauttaa takaseinä turkoosiksi, ja minun tehtäväkseni jäi viimeistelypuoli eli parin merikilpikonnan maalaaminen. Pikku projekti sujui muuten hyvin ja joutuisasti, mutta kerrytti sen verran kognitiivista kuormitusta että piti taas viettää jonkin aikaa unten mailla.

The cake was a prelude for my next creative endeavor, finishing our bathroom reno project. As usual, our renovation ended up being quite creative. It is quite difficult to get to Hawaii, so we decided to try bring some Hawaii home. Our tiny bathroom upstairs was the only suitable place. DH's brilliant idea was to have the back wall painted turquoise and he persuaded me to finish the job by adding a pair of swimming green sea turtles. The little project went nicely and smoothly, but of course I accumulated some cognitive stress that put me asleep for a good while. 

 photo honui1_zpsvtzdtwbf.jpg

Kun itse tekee, niin saa täsmälleen sellaista kun haluaa. Tässä tapauksessa, tämän kilpikonnan kilven kuviointiin toimi mallina Puolisoon törmännyt honu. Ehkä se näytti tältä pienenä, pienen kylpyhuoneen mittasuhteisiin luonnollisen kokoinen täysikasvuinen honu ei olisi oikein sopinut. Kylpyhuoneessa on myös luonnonkiviä sisältävä lattia merenpohjan virkaa toimittamassa ja vähän muutakin rekvisiittaa. Lopputuloksesta tuli meidän mielestä oikein onnistunut, ja eriäviä mielipiteitä emme kuuntele. Tää on meidän näköinen.

Fun factoid: the model for this turtle's shell pattern was the honu who bumped into DH at Po'ipu beach. Maybe this is what he looked like as a kid because a fully grown honu wouldn't have fit into the small space. The bathroom also features a natural pebble floor that's supposed to remind us of seafloor. With some souvenirs and greenery, we are quite happy with the end result...This totally looks like it belongs to us.

 photo DSCN2484_zpsb6dvgruy.jpg

Tammikuun tärkeisiin tapahtumiin kuului myös, että Virkkalaan saatiin synkän alkutalven jälkeen vihdoin lumipeite. Innostuin kaunistuneesta maisemasta niin että piti lähteä napsimaan kyliltä muutama valokuva.

Among important January events was arrival of snow after dark and gloomy early winter. I was so excited I had to go and take some photos around the village.

 photo DSCN2525_zpsjdftvok0.jpg

Vanhojen vajojen seinät viehättävät minua edelleen, ja niitä meillä päin onneksi vielä riittää.

I still love the look of old, weathered wooden sheds, and am lucky living in a place where they are still quite common.

 photo DSCN2523_zps1esubdfd.jpg

Pientilan lintutilanne on tänä talvena ollut oikein hyvä. Iso liuta järripeippoja on taas parkkeerannut meille talvehtimaan. Tämä on muistaakseni toinen kerta kun parvi järripeippoja (Fringilla montifringilla) on asettunut meille tuomaan väriä pihaan.

Bird-wise this has been a great winter. This is the second time we have bramblings wintering here. Lots of pretty bramblings that are fun to look at.

 photo DSCN2550_zps5fk2i10j.jpg

No sitten tuli pihabongaus ja sen mukana tikkasirkus. Tänä vuonna Pientilan tikat tahtoivat opettaa kaikille blogin lukijoille, miten erottaa hyvin yleinen käpytikka (Dendrocopos major) harvinaisesta valkoselkätikasta (Dendrocopos leucotos). Ensiksi talitankoa ehätti nakuttamaan Rouva Käpytikka. Linnun tunnistaa naaraaksi kokonaan mustasta niskasta, punaista on vain alaperässä.

So then the Big Garden Birdwatch happened at the last weekend of January, and we got a woodpecker show. This winter, our woodpeckers would like to demonstrate you all how to tell a very common great spotted woodpecker from very rare white-backed woodpecker. The first woodpecker to arrive was a female great spotted woodpecker. As a female, she has black neck, only her undertail covers are red.

 photo DSCN2529_zpsamuvfncs.jpg

Valkoselkätikalla oli tosiaan erinomainen ajoitus. Se lennähti välipalalle vähän ennen bongausajan päättymistä. Tämä oli tämän talven ensimmäinen ja kaikkien aikojen toinen valkoselkätikkahavaintomme Pientilalta. Tällä kertaa tikka myös malttoi poseerata hienosti kuvissa.

Our second guest, Mr.White-backed woodpecker had an excellent time and arrived to our feeding first time this winter (and second time ever) only a little while before our birdwatch time was up. 
 photo DSCN2565_zpsjaew0xbu.jpg

Näin vertaillessa huomaa että käpytikka ja valkoselkätikka ovat oikeastaan ihan eri näköiset. Valkoselkätikan vatsassa on viiruja ja myös siipien kuviointi eroaa tarkemmin katsottuna selvästi käpytikasta. Koiraalla on lisäksi kokonaan punainen päälaki. Tässä vielä kaverikuva pikkuvarpusen (Passer montanus) kanssa.

Comparing pictures of the two species reveals that they actually look quite different. White-backed woodpecker has a striped belly and also the wing stripes differ from great spotted woodpecker's patterns. The whole top of a male bird's head is red. Here is another picture of him with an european tree sparrow.

 photo DSCN2572_zpsfbctmfat.jpg

Aivan viime hetkellä paikalle ehätti vielä herra käpytikka esittelemään käpytikan väritystä ja punaista takaraivoaan josta tunnistaa käpytikan koiraaksi. 

At last minute, mr. great spotted woodpecker showed up to once more show us his wing patterns and the red spot at his neck. The red spot tells him apart from females, but also from white-backed woodpeckers.

 photo DSCN2584_zpslud30hml.jpg

Sinä viikonloppuna meiltä löytyi melkoisen tyytyväisiä linnunkyttääjiä, mutta sen paremmin lintujen kyttäys kuin kiinnostavat sattumukset lintulaudalla eivät ole siihen loppuneet. En päässyt näkemään Virkkalan tilhiparvea marraskuussa, mutta nyt se tuli kyläilemään. Olen kuvitellut että tilhet ovat enemmän hedelmänsyöjiä kuin lintulautalintuja, mutta kaipa tämä tilhi tietää mitä tekee.

That weekend we were very happy birdwatchers indeed, but neither birdwatching nor interesting events at our feeding have ended with the event. I didn't see Virkkala's flock of bohemian waxwings in November, but now they came visit us. I've thought that bohemian waxwings eat fruit and not grain, but I suppose this bird knows what it is eating.

 photo DSCN2619_zpsxr2kx0zk.jpg

Pakkasen kiristyessä myös varis päätti ryhtyä talitangon nakuttajaksi. Yritys oli kova, mutta ei se kyllä kovin hyvin sujunut. Toivottavasti lintuparka sai edes jotain nokkaansa. Siinä missä naakat roikkuvat talitangossa sujuvasti vaikka porukalla tämä näytti olevan liian raskastekoinen. Tai liian huonosti treenannut.

When temperatures dropped, our hooded crow decided to try our suet bar. Serious effort didn't bring this bird success. I hope he got at least something. While our jackdaws have no problem hanging in the bar, even three birds at a time, this poor hooded crow just couldn't get a grip. Maybe he was too heavy, or hadn't trained properly.

 photo DSCN2647_zpszicmh3hl.jpg

Myös Koksun ruuanhankinta saa toisinaan epätoivoisia piirteitä. Tämä kuva on taas omistettu kaikille joiden mielestä kanit ovat tylsiä lemmikkejä jotka viettävät aikansa lähinnä kyhjöttämässä jossain nurkassa pelkäämässä kaikkea. Kun on karhunvatukoista kyse, tätä jänöä ei pidättele mikään.

Kola the Rabbit knows well what it is to be desperate for treats. This photo is dedicated to everyone who believes that rabbits are boring pets who spend most of their time being scared in some dark corner. Nothing stands between Kola and his blackberries, and if someone stands, she quickly finds a rabbit climbing along her leg. 

 photo 20171210_085012 2_zpsup77gtmx.jpg

posted under , , , |

4 kommenttia:

Ana kirjoitti...

Taitavan käden kilppareita! Tosi kauniita. Onnittelut hienosta kylppäristä, kuulostaa hyvältä.

Saara R kirjoitti...

Kiitos kiitos! Oli se aika täydellinen muodonmuutos, mutta ollaan kyllä tosi tyytyväisiä lopputulokseen.

loves2spin kirjoitti...

I enjoyed your pictures!

Saara R kirjoitti...

Thanks! Life's been fun around here.

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogiluettelo

Kirjoittajasta

Oma valokuva
Saara R
Filosofi Saara Reimanin ylimääräisten ajatusten mausoleumi. Ajatuksia on jo aika paljon, aika monista aiheista. Palaute blogista: saara.j.reiman@gmail.com
Tarkastele profiilia

Blog Archive

Hae tästä blogista

Followers


Recent Comments